Timo Montonen (omakuva)

 

Psykologi Tuomas Lassinantti
osasta 1
Härskiä silmää: Esikoiskirjailijaksi

 

#1 OMA ÄÄNENSÄ
"Timo Montosen kirjoissa ja kommenteissa välittyvä kirjoittamisen into, pakko ja olemassaolon vimma tarttuu lukijaan. Hänellä on oma äänensä ja mukaansa tempaava tyylinsä.”

*

 #2 TEKSTIENSÄ TAAKSE

”Timo Montonen haluaa kirjoittaa tekstiensä takaisesta itsestään ja saada lukijan ajattelemaan. Sen hän todellakin tekee jokaisessa kirjassaan. Uskoisin, että vähintään esikuvansa, Esa Saarisen, tasoisesti. Mielelläni lukisin hieman enemmänkin siitä, mistä tulee Montosen halu päästä tekstiensä taakse. Onko tämä kirjailijanuran tilinpäätös, eläköityminen vai jotain muuta? Vähintään kirjoittajiksi aikovien onneksi Timo Montonen lähti Postista tuuliensa vietäväksi ja riepoteltavaksi! Äänikirjojen ja tekoälyn aikakaudella luettuna mielenkiintoista ajankuvaa kirjoittamisesta 80-luvulla.” 

 

*

#3 MELANKOLISTA ARKEA

”Kahdessatoista aamussa Timo Montonen kuvaa koskettavasti hajoavan perheen arjen melankolista kauneutta, joka yhtyy valtasuhteeltaan myrkyllisen epätasapainoisen parisuhteen dynamiikan pohdiskeluun. Hän kirjoittaa kauniisti vaikeista, pelottavistakin tunteista ja väkivallan teoista.”

*

#4 MESTARILLISTA LUOVUUDEN POHDISKELUA

”Sadie Q’ssa ja sen kommenteissa Timo Montonen kirjoitta kirjailijan identiteetistä, sen kolaroinnista läheisten ihmissuhteiden ja rahoituksen kanssa: Sadie Q’n 3- ja 4-osat ovat mestarillista luovuuden pohdiskelua, joka laittaa lukijan ajattelemaan kirjoittamista monipuolisesti ja ainakin minut innostumaan siitä. Montosen kuvaukset, mitä halusi saada kirjoillasi aikaan ja miten kävi, saa kaltaisani harrastelijakirjoittajan nauramaan ja pelkäämään. Kuten Montonen sanoo: ’Kun kirjoittaa omasta elämästä, hautausmaa ja hullujen huone on nurkan takana!’” 

*

#5 KYPSYMISTÄ KIRJAILIJANA

”Sinisilmän suora tykitys vaikuttaa tuoneen Timo Montoselle törky-punkkari -kirjailijan maineen, jota hän tarkastelee pohdinnoissaan sallivasti ja ymmärtävästi. Reilun 20 vuoden aikana, nuoren miehen kirjoittama, lukijan kasvoille laukeava teksti kypsyy Sadie Q’n viisaaseen, huikean moniulotteiseen reflektioon. Sellaista kirjaa ei voisi kirjoittaa alle kolmekymppisenä. Minulle jäi vaikutelma, että Montonen on yhä kirjailijana punkkari, vaikka tunnistaa olevansa joillekin menneiden vuosikymmenten dinosaurus. Hän pohtii kannattiko laittaa, suorastaan paiskata itsensä likoon kirjoittajana ja kirjoittamisen opettajana. Hänen tekstinsi luettuani luulen, että kannatti.” 

 

***

Kirjailija Juhani Känkänen osasta 2
Tuhat ajatusta: Oman elämänsä kirjuriksi 

 

#6 AJATONTA

”Kirjoittajan kirja (BTJ 2007) saa ihmettelemään, kuinka ajattomia Timo Montosen lehtikolumnit, pakinat ja muut lyhyet tekstit ovat! Ei ollenkaan vuosien ja kokonaisen kahden vuosikymmenen aiheuttamaa kellarinhajua, mikä tuntuu suorastaan ihmeeltä.” 

*

#7 HIENO KOKONAISUUS

”Kirjoita tarinasi (Otava 2008) onkin sitten todella hieno kokonaisuus!” Juhani Känkänen kirjoittaa ja jatkaa: ”Päällimmäiseksi nousee Timo Montosen esimerkkien laatu – miten hienoja kohtauksia, muistoja, tarinoita!” 

*

#8 VIISAUS JA RAKKAUS

”Kirjoita tarinasi -kirjan (Otava 2008) tekstejä leimaa kautta linjan ja läpi teoksen viisaus ja rakkaus – myös toisin ajattelevia, toisin toimivia, toisin näkeviä kohtaan, mikä ei nykymaailmassa tunnu olevan mitenkään itsestään selvästi taiteilijoidenkaan ominaisuus.” Kirjailija Juhani Känkänen

*

#9 LUKEVA YLEISÖ

"Kaiken keskellä tämä kahden teoksen, Kirjoita tarinasi ja Alkukuva, kokonaisuus herättää senkin kysymyksen, että mikä tekee yhdestä kirjasta ja kirjailijasta luetun, suositun, myyvän… Ja miten tällainen hieno kokonaisuus voi jäädä vain marginaalisen yleisön luettavaksi! Toivottavasti Korrehtuuri-sarjan myötä lukijoita tulee sankoin joukoin lisää!" 

*

#10 SAMAISTUTTAVA PÄÄHENKILÖ

”Mieleni täytti ihmetys, miten samanlaisia meidän elämämme loppujen lopuksi ovatkaan! Miten samanlaisia, vastaavia – mutta kuitenkin tyystin erilaisia.”  

  

 ***

Kirjailija ja dramaturgi Riikka Takala osasta 3
Henki oikealla hetkellä: Kirjoittamisen opettajaksi

 

#11 TAPAHTUMATTOMUUDEN TAPAHTUMISESTA

”Tykkäsin Korrehtuurin osan 3. kirjoittamisen verkko-opiskeluosuudesta Anna Ylämelkoloineen ja Seppoineen. Heidän suhteestaan - verkkovälitteisestä juttelusta kahviloissa istuskelemiseen kehittyvästä - oli hyvä havainto, että aika paljon voi tapahtua silloin kun ei mitään tapahdu. Timo Montonen ja Mertzi Bergman olivat saaneet aiheesta aikaiseksi toimivan, dramaattisen novellin.” 

*

#12 REHELLINEN KUVAUS KANTAA

”Parempaan elämään -päiväkirjan teksti paranee heti, kun Timo Montonen erittelee omia motiivejaan julkaisemiselle tai opettamiselle tai muuttunutta neuro-todellisuuttaan, sillä niillä kohdin hän on raatorehellinen ja itseään säästämätön ja se taas kantaa.” 

*

#13 ITSEIRONIA KANTAA

Riikka Takala kirjoitti 30.6.2024 luettuaan kirjan Parempaan elämään: Muutospäiväkirjan: ”Kirjan ensimmäisen osan painontarkkailun jälkeen olin taas varsin kiinnostunut työelämässä olemisesta Parkinsonia sairastavana ja tietystä sosiaalisten tilanteiden tuomasta itseironiasta.” 

 

 #14 HUUMORI KANTAA

"Itseironiallaan Timo Montonen kommentoi muuttunutta elämäntilannettaan. Siitä tulee mielikuva, että hän pärjää vahvasti ja on sinut tärinöidensä ja jäykkyyksiensä kanssa. Huumori kantaa, esimerkiksi lievän manian vallassa letkautus, että seuraavaksi sitten intergalaktista Parkinson -toimintaa! Nauroin ääneen.”

*

#15 SOSIAALINEN ELÄMÄ

”Parempaan elämään sai vauhtia vasta sitten, kun sosiaalinen elämä Parkinson-piireineen tuli mukaan kuvioihin ja elämä muuttui runsaammaksi kuin pelkkä paino ja askeleet.” 

 ***

 

Runoilija Eeva Sollo osasta 4

Kolme maailmaa: Parkinson-aktivistiksi

 

#16 KIRJALLA MONTA KÄYTTÖTARKOITUS

”Timo Montonen, monen saran ammattilainen, on koonnut kirjoituksistaan, opetustyöstään ja Parkinsonin taudistaan kirjan, jolla on monta käyttötarkoitusta: tietokirja, kirjoittajan oppikirja tai sairastuneen vertaistukikirja. Kolme maailmaa eli Kuinka minusta tuli Parkinson-aktiivisti, on kätevä paketti niille, jotka haluavat perehtyä kirjailijuuteen, opettajuuteen ja Parkinsonin tautiin.” 

*

#17 MIELENKIINTOISIA NÄKÖKULMIA

”Tiiliskiven paksuinen kirja kannattaa lukea – ainakin kaltaiseni, kirjoittelevan parkkiksen. Kirja tarjoaa monia mielenkiintoisia näkökulmia, kuten että kirjoittaminen on olemassaoloa ja että on elämä vielä Parkinsonin jälkeen. ”Ajatus ’elämästä Parkinsonin jälkeen’ on yllättävä mutta kiinnostava. Kun pitempään kestänyt tauti on näyttänyt kyntensä monella tavalla, on kärsitty offeista ja yli- tai alilääkityksistä ja tilanne on stabiili, ei jaksa enää jokaisen kolotuksen takia riehaantua. Ne kestetään, tai ei, mutta elämä jatkuu silti kohtuullisen hyvänä, kun sen niin ajattelee.” 

*

#18 PEILI OMILLE AJATUKSILLE

”Kirjan alkupuolta lukiessani ajattelen, että haluaako Timo Montonen Kootuilla teoksillaan jäädä historiaan kirjailijana, joka kirjoitti laajasti. Löytääkö lukijaa eri kantilta katsoen samasta aiheesta loputtomasti? Antaako toisteinen kirjoittamisen metodi jotain uutta näkökulmaa, jotain, mitä kukaan muu ei ole huomannut? Löytääkö hän etsiminänsä? Ainakin Montosen ajatukset toimivat peilinä omille ajatuksilleni. Muistiinpanoja tehdessäni huomaan kirjoittavani omista ajatuksistani, en kirjasta.” 

*

#19 SELVIYTYMISTARINA

”Timo Montosen teksteistä puuttuu korskeus ja yli-ilmaisut.  Hän selventää asioita ja ilmauksia mielellään luetteloimalla. Hän kertoo asialliseen tyyliin, liikoja dramatisoimatta esimerkiksi sitä, miltä sairaus tuntuu. Se, mitä sairaus on hänelle aiheuttanut, käy ilmi. Läpi paistaa selviytymisitarina. Tässä sitä vieläkin mennään ja toimitaan moninaisista hankaluuksista huolimatta.  Pää pystyssä, oireet mukana, eihän niitä pääse pakoonkaan. Ihmisillä oikeus elää ja vaikuttaa, olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi sellaisenaan. Lohdullista että kirja on rajattu, siinä on alku, keskikohta ja loppu. Taudissakin on samalla tavalla. Kärsimys ei ole päättymätön. Sillä on myös loppunsa.” 

*

#20 VOIMAANTUMINEN ON YHTEISÖLLISTÄ

”Me Parkinsonin tautia sairastavat kerromme oireista ja mielialoistamme, tutkimme omaa napaamme.  Timo Montonen avartaa näkemystään koskemaan Suomea, Eurooppaa ja joko maailmaa. Emme ole yksin, sairauskavereita löytyy arviolta 6,3 miljoonaa. Timo Montonen myös todistaa, että voimaantuminen on yhteisöllinen asia. Sinun auttamisesi auttaa minua.” 

 ***

 

Kirjailija Mika Terho osasta 5

Pelastaja: Oikeaksi kirjailijaksi

 

#21 ONTOLOGIA

”Timo Montonen on sanansaattaja, sana, teksti ja mies itse. Montonen on kirjoitus, joka etenee riviltä toiselle.” 

*

#22 ELÄMÄNTEHTÄVÄ

”Timo Montonen on näitä viimeisiä harvinaisia olioita, joilla on kutsumus ja tarkoitus elämälleen: Kirjoittaa ja julkaista kirjoittamaansa. Ei toki kaikkea, mutta se mikä julkaista täytyy.” 

*

#23 OPASTAJA

”Kaikille kirjailijan urasta haaveileville ja siihen pyrkiville on Timo Montosen” Pelastaja”. Korrehtuurin 5. osa ja hänen nyt valmiiksi tuleva Kootut, Korjatut ja kommentoidut teoksensa lähes pakollista luettavaa.” 

*

#24 PELASTAJA

”Timo Montosen Pelastaja on itselleni läheinen teos monestakin syystä, Yksi tärkeimmistä on jo kirjan nimessä Pelastaja ilmenevä viittaus omaan elämään. Joitakin vuosia sitten Montonen toiminnallaan pelasti henkisesti kirjailijaurani jatkumisen. Tämä pitkä tarina eri vaiheineen on luettavissa Pelastajaan sisältyvistä teoksista, jotka antavat lukijalle tiedon ja ymmärryksen tapausten kulusta.” 

*

#25 LITTERÄÄRI

Montonen kuvaa kirjailijaksi pyrkimisestä, kirjailijana olemisesta ja kirjoittamisen opettamisesta kaiken, mitä yhden ihmisen osaksi vain kuvitella saattaa.” 

 

***

Kirjailija Markku Karpio osasta 6

Joku muukin kuin poikani: Toimittajaksi

 

#26 HUNTER S. THOMPSONIN LADUILLA

"Timo Montosen pakinoissa ja -kolumneissa kuvataan maailmaa omien henkilökohtaisten havaintojen, muistojen ja assosiaatioiden kautta. Lehtitekstiensä perusteella Montonen hiihtelee Hunter S. Thompsonin avaamaa latua ja kuuluu ilmaisunsa puolesta samaan jengiin filosofi Esa Saarisen kanssa.”

*

#27 RIEMASTUTTAVAA LUETTAVAA

 

”Kertakaikkisen riemastuttavaa luettavaa!” 

*

#28 LEHTITEKSTIT HERÄTTÄVÄT HENKIIN VUOSITUHANNEN VAIHTEEN

”Timo Montosen lehtitekstit herättävät uudelleen henkiin viime vuosituhannen viimeisten vuosikymmenten ja vuosituhannen vaihteen Helsingin ja Vantaan.” 

*

#29 VUOSIKYMMENTEN PERSPEKTIIVI

”Havaintojen herättämät henkilökohtaiset muistot ja assosiaatiot heittävät lukijan monesti aina 1950- ja 1960-luvun Suomeen pikkupojan ja nuorukaisen näkökulmien kautta. Hätkähdyttävintä on havaita, miten monien nykypäivän "kuumien" keskustelunaiheiden juuret ulottuvat usein kuudenkymmenen tai seitsemänkymmenen vuoden taakse.” 

*

#30 HAVAINTOKYKY TERÄVÖITYY

”Saman kirjan kansien välissä lehti-, blogi- ja somekirjoitukset antavat hyvän kuvan paitsi lähihistoriasta myös Montosen oman havaintokyvyn terävöitymisestä. Nuori mies kirjoittaa räväkästi ja tarkoituksellisen provosoivasti: tekstit ovat iloista ja kärjekästä punkia. Keski-ikäistyessään Montosen havainnot tarkentuvat. Etenkin eri aistihavaintoja hyödyntävissä kaupunginosakuvauksissa on samaan aikaan runollista ja intohimoista herkkyyttä. Tekstit muuttuvat viiden aistin maisematauluiksi, joissa tämän tästä tunnelmaa värittää herkkä kaihon sävel. Lyhyehköt tekstit tuovat esiin myös Montosen laajan sivistyksen, joka ei rajoitu pelkästään kirjallisuuteen ja luovan kirjoittamisen opetukseen, vaan toteuttaa Lassi Sinkkosen runokokoelman nimen mukaista maksiimia: Minä maani maailmassa.”